Ohjasiko botti sinut tänne?

Olen tässä pitänyt blögiä kiinni kun alkoi ärsyttämään tuo bottitulva oikein kunnolla. Monet bloginpitäjät ihmettelivät tässä joku aika sitten, että botit haravoivat blogejaan. Nyt taisin löytää ainakin yhden syyn siihen. Parhaiten viittaavat URL-osoitteet -kohdassa näkyy nykyään että useimmat lukijat tulisivat yhdestä blogista. Linkit näyttävät kuin tulisivat oikeista postauksista tai jopa kommenttilootista. Näinhän tuskin on, sillä niitä tulee kymmeniä päivässä, jopa satoja viikossa. En nyt laita tähän blogin nimeä, koska on kuitenkin syytön tähän rumbaan. 

Eli lyhyesti sanottuna yrittävät houkutella napsuttelemaan niitä linkkejä. Ehkä kopioin alussa linkin uteliaisuuttani, mutta nyt pysyn niistä kaukana! Jotain hämäränkauppaa tässä on, koska ei sitä huvikseen tehdä, joku hyöty siitä on. Ne voivat johtaa saastuneille sivuille, tai sitten klikkauksilla tienataan rahaa. Kuin huijaussoitoillakin. 

Googlen analytics pitäisi näyttää oikeat luvut, mutta kuulemma botit ovat oppineet huijaamaan sitäkin. Ärsyttää kun pitää olla varovainen kaikessa, omassa elämässä että "virtuaalimaailmassakin". Kommentointilootani on vielä pysynyt "puhtaana", mutta saas nährä senkin suhteen... Pidän nyt blogini auki. Ainakin siihen saakka kun eivät ala ihan häiriköimään ja tunge lonkeroitaan oikeaan elämääni. Tosin tämä läppäri ja kännykin ovat alkaneet oudosti "värisemään", näyttö siis. Kaikki elektroniikka kiertoon ja korpeen asumaan!

Se hyöty tässä on, että olen innostunut taas pyöräilemään oikein kunnolla, tälläkin viikolla on jo 60 km hinkattu pyörän penkkiä! Rakkaassa metsässänikin olen jo vieraillut. Ihan tippa linssissä yritin eväitäni nieleskellä... Oli niin epätodellinen olo, olenko oikeasti tässä kivellä istumassa, vai onko tämä vain unta? Koko lumisen talven olen tätä odotellut! 

Märkää monin paikoin vielä on. Metsäreissun tein yhtenä pakkasaamuna, hyvä oli polkea savipohjallakin. Äkkiä se huurre kuitenkin suli auringonvalossa ja takaisin polkiessa oli aika raskasta. Pitää vielä vähän aikaa odotella ennen kuin uudestaan menen... 

Eiköhän tässä ole taas jaariteltu ihan tarpeeksi. Hyviä kevätkelejä itse kullekin! 🌞

Sunnuntai, vaikko jo maanantai?

Vähän hämmentää nämä pitkät pyhät, elin jo eilen sunnuntaita. Aurinkoisia aamuja on ollut, joten olen päässyt jo käymään kakkosaamiaisella järven rannalla. Leivosen kuulin aikaisemmin, oliko nyt viime viikolla, mutta nyt yksinäinen mustarastaskin ilmoitteli itsestään perjantaiaamuna. Mikäpä siinä oli istuskellessa auringon paisteessa, kuunnella ja mutustella. Kello oli vasta vähän yli kahdeksan. Pitkään olen tuosta hetkestä haaveillut ja vihdoin sain sen aikaiseksi. Kaiho ihan metsän keskelle on voimakas myös. Taitanee olla vielä liian märkää... 

Pidin blogin suljettuna muutaman päivän kun bottiparvi tuntuu viihtyvän hyvin sivuillani. Kävijämäärät ovat vähän huolestuttavia, kun eivät ne tuota huvikseen kuitenkaan tee. Alla viimeisen viikon tulos, vaikkakin blogini on ollut monta päivää kiinni... Tavallisesti täällä ei monikaan käy. Vai pitäisikö vierailijoista olla kiitollinen 🙃 ¿

Eivätkä nuo kävijät ole noista maista oikeasti, lähtöpaikan pystyy helposti väärentämään. Ei tuo Suomesta vierailukaan pidä paikkaansa. Ei tarvitse kuin tarkistaa asia Googlen Analyticsistä, se ei laske botteja. Siellä kävijäluku on vain muutama...

Alla 30 päivän saalis. Kaikkihan paheni kun asensin sen tykkäysjutun. Prkl. Ärsyttää vieläkin. Olo kuin joku ohimennen aina kokeilisi onko asunnon ovi auki... Kommentointi pysyy kiinni,ainakin jonkinaikaa, sinne ne kuulemma eniten yrittävät "murtautua", päästä levittämään kaikenlaista şaastaa. Haistakoon ɷ 🌪 .

Olen hämäillyt mieltäni nyt pari päivää ahmimalla mielikuvitusmaailmoja. Taas on tuijoteltu tarjolla olevia taruja sormuksista ja tylyista pahkoista. Hiekkaista dyyniäkin tuijottelin eka kertaa kokonaan. Tosin kaikkia näitä pikakelauksella väkivaltaisten kohtien ohi, turhaa minä niillä mieltäni enempää härnäilen. Ne on nähty ja huonoksi katseltavaksi todettu. 

Tänä aamunakin kävin hieman pyörääni ulkoiluttamassa. Olin vain niin myöhään liikkeellä, että kovin omiin ajatuksiin en voinut vaipua, muitakin ihmisiä oli liikkeellä, väistellä sai. Eilen vielä tuntui, että paluu todellisuteen voi olla hämmentävää kaikenlaisesta mielikuvitusmaailmasta, unetkin kun ovat olleet vilkkaita, mutta onhan tässä muu maailma palannut mieleen kun uutisia on pitänyt vähän kurkkia. Pitäydyn vielä kuitenkin vain Teksti-TV:n anneissa ja radion hiljaisissa muminoissa. Ehkä huomenna kello kuuden uutiset netin kautta, pikakelausta harrastan sielläkin. Tosin Areena antaa vain hyppiä, ei kelata tasaiseen tahtiin. Hö, miksi!