Ärhäkkänä

Eilen muistin, että vuokrahan on nyt korkeampi kuin viime kuussa. Vertasin tuloja ja vuokraa. Hienoa, nyt se ei riitä edes vuokraan. Vielä viime kuussa vuokran laskun jälkeen jäi muutama ropo. Nyt mennään siis ihan täysin miinuksella joka kuukausi kunnes joku huolii töihin. Viimeksihän olin osa-aikatyössä ja sain vielä asumistukeakin muutaman kympin. Ihan hyvin pärjäsin, pakollisten menojen jälkeen jäi vielä ruokaan ja muuhun iloitteluun keskinmäärin puolituhatta. 

Sitten päättivät että meitä työllisiä on liikaa. Sitten valtiokin päätti, että joillakin on liikaa rahaa, joten katkaisin itse asumistukeni, en ala kerjäämään. Tykkään säästämisestä, mutta nyt ei voi mitenkään säästää, kun ei ole mistä säästää. Vielä onneksi menee pitkään ennen kuin joutuisi hakemaan elatusapua valtiolta. On hyvä olla pihi. Vaikka tällä menolla tuskin sitä tulevaisuudessa saisikaan. 

Huomasin myös, että ensi viikolla pitäisi jättää työkkäriinkin neljännesvuosittainen raportti, ja minä olen löytänyt vain kaksi paikkaa neljästä. Niitäkään kun ei sada kuin sieniä sateella. Sähköposti lykkää kokoajan vain hylsyjä. Eilen keitti yli ja kävin kävelyllä lähikaupassa. Mukaan tarttui 250g irtokarkkeja, kanankoipi ja kaksi lokeroa. Tämä tyttö viettää talvilomaa loppuviikon, sokeri- ja alkoholihumalassa! Lällällää! 

Kotona kanniskelin hetken imuria ja vähän hinkkailin sillä lattiaa. Muuten lorvin ja lylleröin vaan ja yritin olla ahdistumatta liikaa. Illalla kumosin juomani kurkkuuni ja katselin pimeässä (säästetään sähköä!) muistitikulta leffoja. Uutisia en vilaissutkaan. Aion tämän ja huomisenkin vain piehtaroida vailla huolen häivää. Kaapissa on ruokaa ja aurinkokin hieman kurkkasi sisään pitkän talven jälkeen. Ehkä käyn ulkonakin. Uutisia en aio katsella enkä lukea ollenkaan. Kai sen ikkunasta näkee jos maailmanloppu tulee. Eikä minulla ole siihen edes mitään vaikutusvaltaa. Läppäri sulkeutuu nyt ja avautuu maanantaina. Kännykkääkin yritän hyljeksiä mahdollisimman paljon. Päätän kitinäraporttini tähän ja toivotan raikkaita hetkiä jokaiseen pääkoppaan. Sitä tämä hullu maailma tarvitsee.

Potkua persiille, vätys

Tällä viikolla olen ollut harvinaisen saamaton. Oikein itseäkin ärsyttää. Olen kyllä nukkunutkin todella huonosti. Illalla alkanut nuokkua jo kahdeksalta ja ysiltä olen jo kavunnut unipesääni ja nukahtanut melkein heti. Nukahtaminen on kyllä niin ihanaa 💓! Pissillä kerran ennen puoltayötä ja onneksi nukahtanut uudelleen. Mutta sitten kolmen jälkeen alkaa se turkasen pyöriminen! Puoli viideltä olen parina aamuna luovuttanut, ottanut kännykän käteen ja yrittänyt sillä viihdyttää itseäni edes puoli kuuteen saakka. Aikaisemmin en ole viitsinyt nousta kolistelemaan. Raivoisan naapurin kuunteleminen heti aamusta pilaa koko päivän.

Syytä tähän aamuheräilyyn olen miettinyt. Vaikka toki aikaisin menen nukkumaan, on minusta kuusi tuntia aika vähän unta kun se ei ole pakollista. Ajatuskin on aika huonosti tällä viikolla juossut. Tuntuu kuin olisi kulunut vasta päivä tai pari, kaikki päivät tuntuvat samalta puurolta. Syönti on ollut aika huonoa, nälkä voi olla myös syy heräilyyn. Aamuisin on ollut karmea nälkä. Mutta myös maksan ongelmat johtavat juuri kolmen aikoihin heräämiseen. Hmm... muistin nyt juuri, että olen syönyt nyt joka toinen päivä vitamiinipillerin kun syönti on niin huonoa. Ne ovat ennenkin kuormittaneet jostain syystä maksaani. Jätänpä hetkeksi pois 😬.

Minulla on tapana punnita itseni perjantaiaamuisin. En muista tehdä sitä joka perjantai. Tänä aamunakaan en muistanut, kuin vasta kun kaikki vaatteet olivat päällä. Vessan lattia on sen verran kallellaan joka suuntaan, että puntari pitää nostaa aina eteisen puolelle että saa luotettavan tuloksen. Nyt en jaksanut enää riisua kun paleli, joten kokeilin vaatteet päällä. Oho, 72,6. Vaikka missä asennoissa yritin, näytti suurinpiirtein samaa. Päälläni olevat vaatteet ovat kyllä aika kevyet, jotain tekokuitua, rätinästä päätellen. Lihakset kutistuvat kun vain olen, enkä oikein enää ulkoilekaan. Hyi minua! 

Kännykässä olen roikkunut nyt ihan liikaa. Myös tällä koneella. Mukava herätys tuli eilen illalla kun jäin kuuntelemaan oppimismielessä ruotsinkielistä ohjelmaa. Jota kannattaisi katsoa useammin, on niin hyvä! Nyt aiheena oli kai nettiriippuvuus. Ehdin katsoa vain viimeiset kymmenisen minuuttia. Onneksi löytyy Areenasta: Skavlan ja RuotsiK2, J4: Olisipa kehitys pysähtynyt mikroaaltouuniin . Näemmä myös haastattelu Microsoftin perustajan ja Gates Foundationin Bill Gatesin kanssa, sen voin kyllä jättää väliin... 

Päätin myös jättää tämän joka-aamuisen postaamisen. Olen kuitenkin näin aamuisin tomerimmillani (kirjoitinko oikein?), joten tämä vie tehokasta kotityöaikaani 🤓. Pitää myös enemmän miettiä mistä kirjoittaa kun ei ole aihetta valmiina. Tutkin eilen kirjanmerkkilistaani kun etsin jotain. Törmäsin yhteen tapaan laittaa tykkäyspainike blogiin. Laitan sen tuohon sivupalkkiin nyt ensin. Käykäähän leikkimässä painikkeilla 😎.

Ulkonakin voisi käydä